Minulla olisi aprillipäivän kunniaksi oikeistoa, keskustaa, vasemmistoa, liberaaleja ja vielä elinkeinoelämääkin varmasti lämmittävä ehdotus yhteisöveron järjestämiseksi.

Yhteisöveron tuotto on luokkaa 7 miljardia vuodessa ja työttömyyden laajat kustannukset yhteiskunnalle noin 11 miljardia vuodessa.

Sidotaan yhteisöveroprosentti työttömyysprosenttiin tästä pisteestä siten, että kun työttömyysprosentti lähenee nollaa, myös yhteisövero lähenee nollaa.

Kun investoidaan kotimaahan ja työpaikkoja syntyy, yhteisövero laskee, joten sekä kapitalisti että työläinen ovat tyytyväisiä.

Jos taas yritykset keskittyvät tuloksentekoon ja osingonmaksuun irtisanomalla, verottaja hakee yhteisöveron kautta kustannukset yrityksiltä.

Elinkeinoelämälle tulee näin vahva kannustin pitää ihmiset töissä ja kansantaloudelle hyödyllinen kanava vaikuttaa veroasteeseen.

 

Keski-Suomessa oli helmikuun lopussa 19 859 työtöntä työnhakijaa. Tämä oli 1 949 (10,9 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 321 henkilöä enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %. Keski-Suomen työttömyysaste oli maakunnittaisessa vertailussa maan toiseksi korkein ja elinvoimakeskusalueiden välisessä tarkastelussa maan korkein.

 

Tiistaista 24.3.2026 alkaen jokaiselle Novan sosiaali- ja terveyskeskuksen potilaalle nimetään omahoitaja ja omalääkäri. Malli koskee kaikkia Jyväskylän keskustan ja Kuokkalan asukkaita, jotka käyttävät Novan perusterveydenhuollon palveluita. Novan sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluita ovat voineet saada myös Jyväskylän keskustan tai Kuokkalan ulkopuolella asuvat, mikäli potilas on tehnyt terveysasemavaihdon Novaan. Nova sosiaali- ja terveyskeskus on hyvinvointialueen suurin sosiaali- ja terveyskeskus ja se palvelee yli 57 000 asiakasta.

Nyt käyttöön otettavan omahoitaja- omalääkäri mallin tavoitteena on vahvistaa hoidon jatkuvuutta, sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja mahdollistaa asiointi tutun hoitajan ja tutun lääkärin kanssa.

  • Omahoitaja–omalääkärimalli tuo jokaiselle potilaalle henkilökohtaisen hoitotiimin, joka tuntee omien potilaittensa tilanteen ja seuraa heidän hoitoansa pitkäjänteisesti, kertoo ylilääkäri Maria Hakanen Novan sosiaali- ja terveyskeskuksesta.

Toimintamalli ei ole täysin uusi

Omahoitaja–omalääkärimallia on rakennettu Novan sosiaali- ja terveyskeskuksessa vaiheittain jo aiemmin. Omahoitaja on ollut osan potilaista saatavilla yli vuoden ajan, erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastaville hoidon jatkuvuuden vahvistamiseksi. Myös omalääkäri on voitu nimetä tietyissä tilanteissa potilaille jo aiemmin.

Nyt toimintamalli laajennetaan koskemaan koko Novan sosiaali- ja terveyskeskuksen piiriin kuuluvaa väestöä.

Tiimimalli toimintatavan perustana

Omahoitaja–omalääkärimallin taustalla toimii tiimimalli. Väestö on jaettu osoitetietojen perusteella tiimeihin, joista kullekin asiakkaalle nimetään omahoitaja ja omalääkäri.

Jaossa huomioidaan olemassa olevat hoitosuhteet, eli jos potilaalla on jo pidempään ollut sama hoitaja tai lääkäri, tämä pyritään säilyttämään myös jatkossa.

Ne potilaat, joilla ei ole vielä aiemmin määrättyä omahoitaja-omalääkäriä, saavat tämän tiedon asioidessaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa hakeutuessaan hoitoon. Potilaan yhteydenoton yhteydessä hänelle tehdään hoidon tarpeen arvio, jonka perusteella potilas ohjautuu oikealle ammattilaiselle.

– On hienoa nähdä, miten henkilöstö on lähtenyt toteuttamaan omahoitaja–omalääkärimallia terveysasemallamme. Hoidon jatkuvuuden parantaminen, hoitoon pääsy ja potilaiden sujuvampi hoito tuttujen ammattilaisten kanssa ovat keskeisimpiä tavoitteitamme. Olemme ylpeitä henkilöstön sitoutumisesta malliin. Meillä on täällä osaava joukko toimimassa potilaiden parhaaksi, iloitsevat uuden toimintamallin käyttöönotosta ylilääkäri Maria Hakanen ja osastonhoitaja Mari Tami.

 

Tämä Helsingin kaupungin tietomurrosta tiedetään nyt

  • Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietoverkkoon tehtiin laaja tietomurto, joka havaittiin 30.4.2024. Murtautuja pääsi sisään päivittämättömän vpn-reitittimen kautta.

  • Murrossa käytettiin apuna oppilaan tunnusta. Tällä hyökkääjä sai käyttöönsä järjestelmän ylläpitäjän oikeudet asetuksissa olleen virheen vuoksi.

  • Puutteellisen valvonnan vuoksi murtohälytystä ei tullut. Kaikkialla organisaatiossa ei käytetty kaksivaiheista tunnistautumista.

  • Tietomurto on Suomen kaikkien aikojen suurin. Se koskee noin 150 000 oppijaa ja heidän huoltajiaan sekä 38 000 kaupungin työntekijää. Yhteensä uhreja voi olla lähes puoli miljoonaa.

  • Verkkolevyllä oli yhteensä 4,5 miljoonaa tiedostoa. Hyökkääjä kopioi neljässä vaiheessa noin 2 teratavua tietoa. Se oli kolmasosa verkkosivun sisällöstä.

  • Murtautuja on saanut haltuunsa mm. henkilötunnuksia, osoitetietoja, tietoja lasten äidinkielestä, kansalaisuudesta ja uskontokunnasta sekä mahdollisesti arkaluontoisia tietoja, kuten lääkärinlausuntoja ja erityisen tuen tarpeita.

  • Hyökkääjä tuhosi varmuuskopiot ja yritti jatkaa murtoa kaupungin verkossa. Tällöin tunkeutuminen havaittiin.

  • Poliisi tutkii tapausta törkeänä tietomurtona sekä tietosuojarikoksena. Toistaiseksi ei ole tietoa tietojen päätymisestä pimeään verkkoon tai kiristysyrityksistä.

  • Kaupunki on tiedottanut murrosta julkisesti, mutta ei ole ollut suoraan yhteydessä uhreihin. Kaupunki on kehottanut mahdollisia uhreja olemaan valppaana tietojenkalastelun ja identiteettivarkauksien suhteen.